Bateauchien Bush Baby

Picaro Agil Epinefriini

E-pentueen isä

Kuvassa Bilgepump's Fendari pentujaan tsekkaamassa - vielä ei tiennyt Sipi, että pian on yksi jälkikasvusta omana ilona ja opetettavana!

Eläinlääkärikäynti meni hyvin, kaikkien urosten kivekset olivat laskeutuneet, ja sirut menivät paikolleen. Bayvantic-punkkikarkoitetta saa reseptittä, ja se sopii myös pennuille. Punkkihäätö on tärkeää pitää kunnossa erityisesti alueilla, joilla punkit kantavat tauteja, sekä koiranäyttelyissä. Kannattaa muistaa, että vaikka punkkikarkoitteet vaikuttavat turhilta myrkyiltä, suojaavat ne suurilta harmeilta. Luonnonmukaiset yrttipannat ehkä vaikuttavat koiralle pienemmältä pahalta, mutta niiden tehoa ei ole todistettu - paremminkin käyttökokemukset viittaavat vahvasti niiden tehottomuuteen.

Hannes Lohen koirageenitutkimukseen http://www.koirangeenit.fi/ ei saatu sentään verinäytteitä annettua, siihen pennut ovat vielä liian pieniä. Toivottavasti kaikki uudet kodit hoitavat asian - kannustan tähän osallistumalla kuluihin. On myös tärkeää, että koirien terveystiedot pidetään ajan tasalla sen jälkeen, kun verinäyte saatelomakkeineen on toimitettu tutkimukseen ihan siihen asti, että viimeinen tutkimukseen toimitettava tieto on koiran kuolinpäivä ja -syy.

Olkoon se päivä kaukana ja pysyköön lomakkeiden sairauskentät mahdollisimman tyhjinä!

6 viikkoa täynnä

Pian on aika lähteä sirutukseen ja pentuetarkastukseen. Samalla toivottavasti saadaan kullekin pennulle plakkariin pikkukoirille sopiva punkkikarkoiteresepti - näin punkkisuoja on hoidettu jo ennen ensimmäisiä rokotuksia.

Pikku "eet" kasvavat

Pennut kasvavat silmissä! Viikko sitten ne olivat vähän hatarasti mönkiviä pikkunalleja, jotka nukahtivat pihanurmikolle lähes kesken askeleen, ja nyt viikon päästä mennään jo vakaasti laukaten tuhatta ja sataa, tutkitaan paikkoja, reuhataan ja äristään keskenään, ja jyystetään keppiä naskalinterävillä pikku hampailla. Pihalla astelevat kanat tipuineen kuuluvat pentujen mielestä arkipäivään, niitä ei edes huomata, ja ison pyreneitten paimenkoiran vierellä mennään pätevänä - vaikka ei olla edes sen tassunkaan kokoisia! Suloista kesäpäivän harmoniaa keskellä kaunista suomalaista maalaismaisemaa - lähes liian hyvää ollakseen totta, sillä pentujen luovutus uusiin koteihin lähestyy, ja haikeus jo kaihertaa mieltä, pian on aika sanoa hyvästit suloisille sydämenvaltaajille.

E-pentue esittäytyy

E-pentue syntyi "Ulpulle" 65 tiineysvuorokauden jälkeen keskiviikkoiltana 28. huhtikuuta 2010. Edelliseksi perjantaiksi otettu vapaapäivä ei emon arvion mukaan ollut sopiva synnytyspäivä, vaikka kaikki aiemmat "schipperkeraskauteni" ovat kestäneet tuon noin 60 vrk. Tasaisin väliajoin ensikertalainen emo hoiti maailmaan keskiviikkoiltana kolme poikaa ja kaksi tyttöä - ei ihme, että loppuaikoina sitä ei enää kiinnostanut tuoleille ja sängyille hyppely tuollaisen lisäpainon kanssa! Pentujen työnimet ovat Aino, Aamu, Aku, Pepe ja Sepe, mutta virallisiksi nimiksi tulee jotkut E-alkuiset... kävisivätkö Efedriini ja Endorfiini?

Pentujen ollessa kolmen viikon iässä emolle iskee jokin tarkemmin määrittelemättä jäänyt tulehdus - emo juo paljon ja maidon tulo vähenee. Ulpu-emo kärrätään pikaisesti eläinlääkäripäivystykseen hoitoa saamaan, ja pennut joutuvat osittaiseen maitovastikeruokintaan. Aitoon koiranmaitoon tottuneille pennuille ei lehmänmaito ole mitään herkkua, sitä joudutaan enemmän tai vähemmän pakkoruokkimaan mm. piristetahnalla houkutellen. Emon lääkitys ei onneksi estä imettämistä, joten emo tekee parhaansa ihmisen apuna. Tällaisessa tilanteessa on onni, että pennut ovat jo näinkin isoja, ja että niitä ei ole esimerkiksi viittätoista kappaletta...